Päivitetty 11.10.2026. Opas perustuu Etlan, ILO:n ja Maailman talousfoorumin julkaisuihin.

Lyhyesti: Suomessa tekoäly ei ole tähän mennessä vähentänyt työpaikkoja. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tekoälylle altistuneissa ammateissa palkat ovat nousseet hieman muita nopeammin, eikä työllisyydessä ole näkynyt eroa. Etla ei ole havainnut vaikutusta myöskään nuorten työllisyyteen. Tekoäly kuitenkin muuttaa työtehtäviä, erityisesti toimisto- ja asiantuntijatyössä. Tutkijat korostavat, että nyt nähdään vasta muutoksen ensimmäinen aalto.

Mitä tutkimukset sanovat Suomesta?

Viidennes työllisistä on vahvasti altistunut

Etlan vuonna 2023 tekemän arvion mukaan noin 19 % suomalaisista työllisistä on ammateissa, joissa vähintään puolet työtehtävistä altistuu generatiiviselle tekoälylle. Lähes 70 %:ssa ammateista vähintään viidennes tehtävistä altistuu. Altistuminen on suurinta korkeasti koulutetuilla ja hyvätuloisilla, ICT-alalla ja kaupunkien keskustoissa.

Altistuminen ei tarkoita työpaikan menettämistä. Se kertoo, kuinka suuri osa ammatin tehtävistä voitaisiin periaatteessa tehdä tekoälyn avulla. Tekoäly voi myös auttaa tekemään työn nopeammin ja paremmin.

Palkat nousseet, työllisyys ennallaan

Etla vertasi tulorekisterin avulla palkkojen ja työllisyyden kehitystä 20 kuukauden ajan ChatGPT:n julkaisun jälkeen, elokuuhun 2024 asti. Tekoälylle eniten altistuneessa kymmenyksessä kuukausiansiot kasvoivat noin 80 euroa enemmän kuin altistumattomissa ammateissa. Työllisyydessä ei ollut eroa. Tutkijoiden tulkinnan mukaan tekoäly on lisännyt tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää.

Nuoret eivät ole jääneet jalkoihin

Yhdysvalloissa Stanfordin tutkijat havaitsivat, että nuorten työllisyys tekoälylle altistuneissa ammateissa laski. Etla toisti tutkimuksen suomalaisella aineistolla. Tammikuussa 2026 julkaistun selvityksen mukaan nuorten työllisyys on kehittynyt lähes samoin altistuneissa ja muissa ammateissa, eikä vaikutusta palkkoihin löytynyt. Tutkijat arvioivat eron Yhdysvaltoihin johtuvan pohjoismaisesta työmarkkinamallista: suomalaisyritykset sopeutuvat tyypillisesti eläköitymisen ja sisäisen uudelleenkoulutuksen kautta.

Samassa selvityksessä todetaan, että generatiivista tekoälyä työssään käyttävien osuus nousi noin 20 prosentista vuonna 2024 noin 37 prosenttiin syyskuuhun 2025 mennessä.

Maailmanlaajuinen kuva

  • Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi maaliskuussa 2026, että korkean tulotason maissa 41 % työpaikoista altistuu generatiiviselle tekoälylle, kun matalan tulotason maissa osuus on 11 %. Eniten altistuvat toimisto-, hallinto- ja tukitehtävät, kuten sihteerit, vastaanottovirkailijat, palkanlaskijat ja kirjanpidon avustajat. ILO:n mukaan tekoälyn laajin vaikutus kohdistuu todennäköisesti työn laatuun eikä työpaikkojen määrään. Naisvaltaiset ammatit altistuvat selvästi miesvaltaisia enemmän.
  • Maailman talousfoorumin (WEF) Future of Jobs -raportin (2025) mukaan vuoteen 2030 mennessä syntyy maailmassa 170 miljoonaa uutta työpaikkaa ja 92 miljoonaa katoaa, eli nettolisäys on 78 miljoonaa. Muutoksen taustalla on tekoälyn lisäksi väestön ikääntyminen, vihreä siirtymä ja talouden muutokset. Raportin kyselyyn vastanneista työnantajista 77 % aikoo kouluttaa henkilöstöään, mutta 41 % aikoo vähentää työvoimaa tehtävissä, joita tekoäly automatisoi.

Mitkä työt muuttuvat eniten?

Altistuvat eniten tai vähenevät nopeimmin Kasvavat eniten
Toimisto-, hallinto- ja tukitehtävät, kuten sihteerit, vastaanottovirkailijat, palkanlaskijat ja kirjanpidon avustajat (ILO) Hoitotyö, kuten sairaanhoitajat (WEF)
Kassatyö (WEF) Opetus, kuten toisen asteen opettajat (WEF)
Hallinnon assistentit (WEF) Rakentaminen, kuljetus ja maatalous (WEF)
Graafinen suunnittelu (WEF) Tekoäly-, data- ja energia-alan erityisosaajat (WEF)

Vasemmassa sarakkeessa ovat ILO:n mukaan tekoälylle eniten altistuvat tehtävät ja WEF:n arvion mukaan nopeimmin vähenevät työt. Oikeassa sarakkeessa ovat työt, joiden määrän WEF ennustaa kasvavan vuoteen 2030 mennessä eniten. Muutos tarkoittaa yleensä tehtävien uudelleenjärjestelyä eikä koko ammatin katoamista.

Mitä voit tehdä?

  1. Opettele käyttämään tekoälyä omassa työssäsi. Etlan tutkimusten mukaan tekoäly näyttää lisäävän tuottavuutta, ja hyöty voi olla suurin niille, joiden lähtötaso on heikompi. Aloita aloittelijan oppaasta.
  2. Hanki perustiedot ilmaiseksi. Suomenkielisestä Elements of AI -kurssista voi saada 2 opintopistettä. Katso ilmaiset tekoälykurssit.
  3. Vahvista taitoja, joita tekoäly ei korvaa. WEF:n mukaan tekoälytaitojen rinnalla korostuvat analyyttinen ajattelu, luovuus, joustavuus, johtaminen ja yhteistyö.
  4. Kysy työnantajalta koulutusta. Suurin osa työnantajista aikoo kouluttaa henkilöstöään. Kysy, mitä tekoälytyökaluja työpaikallasi saa käyttää ja miten.
  5. Noudata työpaikan sääntöjä. Älä syötä työnantajan luottamuksellista aineistoa henkilökohtaisiin tekoälypalveluihin. Lue lisää ChatGPT:n tietosuojasta.

Usein kysytyt kysymykset

Viekö tekoäly minun työpaikkani?

Suomalaisten tutkimusten mukaan tekoäly ei ole toistaiseksi vähentänyt työpaikkoja, vaan muuttanut työtehtäviä. Tutkijoiden mukaan kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan vielä näy, ja tilanne voi muuttua tekoälyn kehittyessä. Paras suoja on opetella käyttämään tekoälyä omassa työssä.

Mitkä ammatit ovat turvassa tekoälyltä?

Varmuudella turvassa ei ole mikään ammatti. WEF ennustaa eniten uusia työpaikkoja hoiva-, opetus-, rakennus- ja kuljetusalalle sekä maatalouteen. ILO:n mukaan eniten altistuvat toimisto- ja hallintotehtävät.

Miksi tutkimukset Suomesta ja Yhdysvalloista eroavat?

Etlan tutkijoiden mukaan pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiamuutoksen äkillisiltä vaikutuksilta. Yritykset sopeutuvat ennemmin luonnollisen poistuman ja uudelleenkoulutuksen kautta.

Lähteet